Reistadrittet ja peruuntunut Tahkon reissu

Juhannus vietettiin jo kohtuu perinteisesti Tromssan alueella Norjassa.

Ohjelmassa oli 55km soratierallia Setermoenissa Reistadrittetin merkeissä. Kyseessä on kovavauhtinen hiekkatierallattelu, johon sisältyy myös 500m korkeuseroa ja noin 1000m kokonaisnousua.

Kisasta mielenkiintoisen teki sääennuste. Lämmintä noin +4 astetta ja kaatosadetta. Kisan hiekkatiereitti sisänsä kestää kyllä sadetta hyvin, mutta +4 asteen lämmössä ja kaikki vaatteet märkänä voi tulla aika kylmä, kun kisan keskari on noin 30km/h. Yöllä kaatosateen ropinaa kuunnellessa ehti spekuleerata moneen kertaan, että mitähän kaikkea sitä pitäisi pukea kisaan päälle.

reistad01
Miesten kärkikolmikko ensimmäisessä nousussa

Miesten kisa oli hyvätasoinen, kun paikalla oli kaikki Pohjois-Norjan parhaat kuskit. Kisan ensimmäiset 15km on nousuvoittoista, ja myös reitin korkein kohta on noin 15km kohdalla. Reima pääsi heti alussa karkuun Norjan Leirbakkenin ja Aronsenin kanssa. Reitin korkeimmalla kohdalla eroa takana tuleviin oli jo useampi minuutti. Laskun alkaessa Reiman osalta tuli eteen myös kisan ratkaisevin käänne, kun sormet kalahti jäähän litimärissä hanskoissa. Jäisien sormien vuoksi vaihteen vaihto, dropperin käyttö ja jarruttaminen kävi hyvin hankalaksi, ja kärkikaksikko pääsi Reimalta karkuun. Leirbakken ja Aronsen ratkaisivat kisan voiton loppukirissä, ja Reima ajettiin kiinni vähän ennen maalia, jolloin sijoitukseksi tuli 5.

Tiina pääsi heti kisan alusta lähtien ajamaan kisaa isossa porukassa. Alkumatkasta porukassa oli mukana Tiinan lisäksi myös yksi nainen. Nousun loppuvaiheilla iso porukka meni palasiksi, ja Tiina pääsi mukaan etummaiseen letkaan. Käytännössä kisan voitto ratkesi Tiinalle jo tässä vaiheessa, sillä tällaisessa nopeavauhtisessa hiekkatierallissa hyvät peesit ovat ensiarvoisen tärkeitä eikä yksin ajava nainen saa isoa porukkaa mitenkään kiinni. Tiina ajoikin samassa porukassa ihan kisan loppukirivaiheisiin asti, jolloin porukka hajosi. Tiinan osalta suurimmaksi hankaluudeksi kisan aikana tuli näkyvyys – isossa porukassa ajaessa vettä ja hiekkaa tuntuu lentävän joka puolelta. Jossain vaiheessa lasit olivat yksinkertaisesti niin hiekassa, että ne oli pakko ottaa pois päästä. Tämän jälkeen hiekassa oli sitten tietysti silmät, ja välillä oli hankalaa nähdä yksinkertaisesti mitään eteensä. Hiekkaa löytyi silmistä vielä pari päivää kisan jälkeenkin.

reistad02
Tiina maalissa

Kaiken kaikkiaan Reistadrittetistä jäi meille molemmille aika positiivinen fiilis. Ilman paleltumisia tulos olisi ollut varmasti paljon parempi etenkin Reiman osalta. 40km sooloajoa ei ihan riittänyt kolmossijaan, kun edessä ja takana miehet ajoivat vuorovedolla. Kisasuorituksessa oli havaittavissa paljon positiivista, ja tuollainen vauhdikas kisa teki kyllä jaloille hyvää. Vedenpitävät hanskat ja sukat tosin menevät nyt ostoslistalle. Näitä kelejä aina välillä on täällä pohjoisessa, joten on vähän noloa, ettei meillä ole siihen sopivia varusteita…

Harmi ettei naamasta tullu otettua kuvaa kisan jälkeen. Kaikki varusteet ja oli aivan mudan ja hiekan peitossa, ja pyörän lisäksi piti pestä myös ittensä painepesurilla kisan jälkeen. Meidän silmään pyöräilijät oli Tahkon jälkeen aika puhtoisessa kunnossa, kun vertaa miltä itse näytti Reistadrittetin jälkeen. 🙂

Myös meidän jo isoksi kasvanut Vekku 4,5kk pääsi mukaan ensimmäiseen Norjan kisareissuun. Kylmä sää oli Vekulle mukava juttu, kun koiran pystyi huoletta jättää autoon nukkumaan. Reippaasti se pikku kaveri jaksoikin koko kisapäivän ja pitkät ajomatkat valittamatta yhtään. On siinä sitten hieno pieni reissukaveri!

Seuraavana oli suunnitelmissa ajaa Suomen suurin maastopyöräkisa Tahko MTB. Suunnitelmat muuttuivat keskiviikkona, kun Reima sairastui kovaan vatsatautiin. Keskiviikkoiltana kuume kiri yli 39 asteen, ja mikään ei pysynyt sisällä kahteen päivään. Tällä kertaa oli erittäin helppo päätös olla lähtemättä kisoihin, sillä tämä tauti oli kyllä melkolailla kova tyhjennysharjoitus.

Tahkon väliin jääminen harmittaa tietysti tosi paljon! Tahko ei ole meille mitenkään erityisen tärkeä tapahtumana. Tällä kertaa kisan väliin jääminen harmittaa sen vuoksi, että nyt oli sellainen olo, että olisi ollut mahdollista tehdä tulosta. Ja tietyllä tavalla Tahkon sijoitukset ovat arvokkaampia Suomessa kuin SM-sijoitukset. Mutta nämä tällaiset kuuluu urheiluun. Ja tähän ikään mennessä on kyllä opittu, että itkupotkuraivarit ei paljon auta, joten ihan sama sitten vain keskittyä lepäilemään.

Seuraavaksi kisakausi jatkuu meillä Seinäjoella maratoncupin merkeissä. Sitä ennen täytyy tehdä vähän töitä Saariselkä MTB Stagesin reittien eteen, ja samalla tämä pari viikkoinen tarjoaa mahdollisuuden kunnon treeniblokkiin. Lapin kesäkin näyttää just nyt aivan mahtavalta! Lämmintä +15 ja +25 asteen välillä ja enimmäkseen kuivaa ja aurinkoista! Kelepaa!

reistad03
Lapin kesä se on sitten hieno!

Comments are closed.

Proudly powered by WordPress | Theme: Baskerville 2 by Anders Noren.

Up ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: