Nord-Norsk Mesterskap i Alta

Viime viikonloppuna käytiin kilpailemassa Altassa Pohjois-Norjan mestaruuskisoissa.

Ollaan käyty NNM-kisoissa aiemminkin ja niissä on kyseessä vähän suuremmat pippalot kuin meidän piirinmestaruushiihdot. Pohjois-Norjan alueeseen kuuluu Norjan kolme pohjoisinta hiihtopiiriä, ja kisat on FIS-hiihdot. Järjestelyiden puolesta kisoja voi verrata meidän yleisen sarjan SM-hiihtoihin. Vai miltä kuulostaa reaaliaikainen tulosseuranta, live-lähetys stadionalueelta, langaton Wifi kisa-alueella, kukitukset maaliintulon jälkeen jne jne. Kisoista oli tehty ennakkoon myös Finnmarkin paikallislehteen oma erillinen kisaliite, johon oli haastateltu oman piirin hiihtäjiä mm. Emilie Kristoffersenia, Finn Hågen Kroghia, Petter Eliassenia ja Audun Erikstadia.

Taso Pohjois-Norjassa on kivenkova sekä naisten että miesten sarjassa. Lähtölistalta löytyikin useita hiihtäjiä, jotka hiihtävät vähän väliä muun muassa Skandinavia cupissa 15 parhaan joukkoon, ja edustavat Norjaa MC-kisoissa. Olipa listalla myös muuan Finn Hågen Krogh, mutta hän ei kuitenkaan startannut kisoissa. Haastattelujen perusteella NNM on iso juttu myös alueen omille hiihtäjille, etenkin junioreille.

Kaiskurun ladut on meille ennestään tutut ja ne on yksinkertaisesti huikean hienot. Referenssinä sanottakoon, että 10km lenkillä on korkeuseroa n. 110 metriä, eikä lyhyemmät lenkit jää juuri huonommiksi. Lisäksi radat on suunniteltu niin, että niitä on huikean hauskaa hiihtää. Tähän aikaan vuodesta Altassa on vieläpä talven parhaat kelit, joten oli kyllä kiva lähteä hiihtämään kilpaa. Altaan on muutenkin aina mukava mennä, kun pelkkä ajomatka Finnmarksviddan läpi tuo mieleen hienoja flashbackejä viime kesän Offroad Finnmarkista.

Perjantaina ohjelmassa oli lyhyet matkat vapaalla hiihtotavalla ja väliaikalähdöllä. Lyhyet matkat tarkoittaa näissä kisoissa naisilla 5km ja miehillä 7,5km matkaa. Kisat meni meidän osalta ihan mukavasti molemmilla. Reimalla oli ollut jo useamman päivän hieman flunssainen olo, mutta siitä huolimatta hiihto oli ihan kohtuullista, vaikka paras terä hiihdosta puuttuikin. Tiinallakin hiihto oli ihan OK ja kisasta jäi ihan hyvä fiilis. Lopputuloksissa Tiina löytyi sijalta 10 ja Reima sijalta 9. Etenkin Reimalla ero kärkeen oli pieni, ja täysin terveenä olisi ollut hyvät saumat ihan kärkikahinoihin.

 

Reima perjantain kisassa

 

Lauantaina vuorossa oli pitkät matkat perinteisellä hiihtotavalla ja yhteislähdöllä. Reimalla iski flunssa sen verran kovasti päälle, että pitkä 30km kisa oli viisainta jättää väliin. Tiina sen sijaan pääsi starttaamaan naisten 15km matkalle. Vaikka voitelukeli oli melko haasteellinen, Tiinan suksi toimi koko kisan ajan ihan loistavasti. Kisassa kärkitytöt pääsivät parin kilometrin hiihtämisen jälkeen karkuun, ja Tiina päätyi hiihtämään yksin koko loppumatkan. Vaikka perinteinen on yleensä ollut Tiinalle reilusti huonompi hiihtotyyli, kisa sujui hyvissä voimissa ja hyvillä mielin loppuun asti. Loppusijoitukseksi Tiinalle tuli 7. ja ero keulaankin pysyi ihan kohtuullisena ottaen huomioon, että matkaa piti taittaa ilman vetoapua. Kyllä perinteisen hiihtokin voi olla parhaimillaan huippu hauskaa! 🙂 Erityisen hienoa oli, kun pitkin 7,5km kisareittiä oli kannustajia, ja kannustus oli kyllä huikeaa.

 

 

Tiinan tyylinäytettä lauantain kisan viimeisestä noususta

 

Yksi kisaviikonlopun mukava anti oli huomata, että sekä perinteisen että vapaan kisakalusto riittää tällaisissa kisoissa vallan mainiosti. Myös voitelupuolella pystyy kilpailemaan sekä luisto- että nykyään myös pitovoitelussa norjalaisten tallivoiteluiden kanssa. Norjalaisilla oli kuitenkin näissä kisoissa paikalla tallihuolto, ja esimerkiksi kärki miehillä ja naisilla oli paikalla Team Veidekke Nord-Norgen puolesta maajoukkuehuolto. Se on mukava huomata, että vaikka voitelun eteen joutuu näkemään paljon vaivaa, se vaivannäkö kannattaa. Hyvin toimivilla suksilla kilvanhiihto on melko mukavaa.. 🙂

 

Naisten yhteislähtö lauantaina. Oliskohan tässä täydellinen olosuhde perinteiseen kilvanhiihtoon?

 

Altan reissun tavoitteen oli yrittää pienentää omia FIS-pisteitä, ja siinä me molemmat onnistuttiin ihan mukavasti. Seuraavan kerran kun suunnataan Altaan vuorossa on Offroad Finnmark. Odotellaan kyllä revanssia Finnmarksviddan yöstä jo innolla! 🙂 Ennen pyöräilykesää olisi vuorossa vielä kuukauden verran kilvanhiihtoa. Jos terveystilanne suo, niin seuraavaksi vuorossa olisi FIS-hiihdot Taivalkoskella Pitkäperjantaina. Myös Tiina on nyt flunssapotilaana, joten ihmeparantumista odotellaan..

 

PS. Thanks Tine and co. for arranging a great weekend of racing! 🙂

 

Comments are closed.

Proudly powered by WordPress | Theme: Baskerville 2 by Anders Noren.

Up ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: