Harstad Offroad Weekend

Viime viikonloppuna teimme pitkän, mutta kaikin puolin hienon reissun Harstadiin Pohjois-Norjaan. Alunperin valinta tehtiin Hyvinkään XCM SM-kisojen ja Harstad Offroad Weekendin välillä. Hyvä, että päätös meni näin, koska reissu oli ihan mahtava. 🙂

Matkaan lähdettiin torstaina, ja ajelimme Kilpikselle ensimmäiseksi yöksi. Aamulla matka jatkui Skibotnin kautta Harstadiin. Maisemat matkalla oli aivan superhienoja ja perille pääsimme jokseenkin puolen päivän jälkeen. Majoitus meillä oli kisajärjestäjän kanssa yhteistyötä tekevässä Rica hotellissa, joka sijaitsi ihan Harstadin keskustassa.

 

 

 

Majoittumisen jälkeen lähdimme tutustumaan kisarataan Blåbaerhaugenin maastopyöräilykeskukseen. Paikallinen seura Harstad Cykleklubb on tehnyt valtavan työn puiston rakentamiseksi ja todella hieno XCO-rata sieltä löytyikin. Suomalaiset voisivat käydä katsomassa mallia miten tehdään vaativa XCO rata, joka on kuitenkin turvallinen. Radalta löytyi nousua, mutkaa, pump-trackia, pari kunnon droppia, kalliota ja vähän rock-gardenia. Pahimmissa paikoissa oli chiken-linet, tottakai. Ilmeisesti Harstadissakin on ollut vastavoimia radan rakentamisessa, mutta radan ja kisakeskuksen rakentaminen jatkuu ilmeisesti ensi kesänä, ja tavoitteena on saada järjestää paikalla tulevaisuudessa Norjan mestaruuskisat!

Lauantain kisa-aamu valkeni sumuisena ja sateisena. Koko yön jatkunut sade oli tehnyt huikean hienosta XCO-radasta superliukkaan, ja vaikeimmaksi tehtäväksi tuli selvitä savisen mutaiset polkumäet ylös ja vastaavasti alamäet alas. Paras pito radalta löytyi kallioiden ja kivien päältä. 🙂 Ikinä ei olla ole noin liukkaalla mudalla ajattu. Kisan jälkeen pyörät oli yltä päältä paksussa mudassa ja kengätkin painoi varmaan pari kiloa normaalia enemmän. 🙂 Hengissä kuitenkin selvittiin, ja olihan se loppujen lopuksi aika hauskaakin..

 

 

Illan ohjelmaan kuului vielä NNM Bankett hotellilla. Ohjelmaan kuului hyvä ruoka ja ja pieni esitelmä Arctic Race of Norwaysta, johon ilmeisesti lähes jokainen Pohjois-Norjan pyöräilyaktiivi on jotenkin sekaantunut. Täytyy sanoa, että Norjassa tehdään aivan käsittämätömän hienoa työtä pyöräilyn tai paremminkin kaiken urheilun eteen. Se näkyy kaikessa toiminnassa oli sitten kyse lasten liikuntakerhoista tai elite-tason huippu-urheilusta. Arctic Race of Norway on yksi tämän urheilutyön ilmenemismuodoista. Olisi hienoa, jos jotain vastaavaa joskus tapahtuisi Suomessakin, mutta totuuden nimissä täytyy sanoa, että se vaikuttaa tällä menolla kovin epätodennäköiseltä.

 

 

 

Sunnuntai-aamu valkeni Harstadissa ehkä hieman poutaisempana, mutta kuitenkin yhtä märkänä. Aamulla lämmintä oli vain pari astetta, joten kisajärjestäjät päättivät lyhentää kaikkien sarjojen matkoja. Tämä oli varmasti hyvä ratkaisu sillä sää oli melko viileä ja lisäksi reitti oli kauttaaltaan varsin märkä ja mutainen.

Jotta aamu ei olisi ollut liian jouheva, Reima joutui säätämään oman pyöränsä takavaihtajaa ihan lähtöön asti, ja verryttely jäi käytännössä kokonaan väliin. Onneksi molemmat päästiin kuitenkin viivalle ja nauttimaan kauden viimeisestä pyöräkisasta. Kisa ajettiin kolmena 10km kierroksena, mikä sopi meille varsin hyvin. Joka kierroksella stadionin varvauksessa saatiin juomapullo käteen kisajärjestäjän huollosta ja tunnelma oli mitä parhain. Teknisistä vaikeuksista huolimatta Reima päätyi sijalle kolme miesten elitessä ja Tiina ajeli ainoana elite naisena kilpaa ikämiesten ja junioripoikien kanssa.

 

 

 

Harstadin kisat oli totuttuun tapaan erinomaisen hienosti järjestetty. Radat ja maisemat huippuluokkaa, ihmiset oli supermukavia ja tunnelma huippuluokkaa. Harmittamaan jäi se, että kisoissa oli aika vähän osallistujia. Liekö syksyisen kylmä ilma tai myöhäinen ajankohta vaikuttanut asiaan, tiedäppä tuota. Järjestelyt olivat kuitenkin sitä luokkaa, että Harstadissa olisi helposti järjestänyt vaikka mitkä kinkerit. 🙂

 

 

Kotimatkalle lähdettiin heti miten kisan jälkeen. Tällä kertaa otimme lyhyimmän reitin valinnan Riksgränsenin ja Kirunan kautta. Matkaa kotia oli 750km, ja maisemat oli, jos mahdollista, vielä hienommat kuin menomatkalla. Kotimatka muodostuikin varsin mielenkiintoiseksi, sillä ensilumi tuli vastaan Abiskon tietämillä ja lumista maisemaa riitti aina Vittankiin asti. Loppumatkasta taivaalla loimotteli revontulet ja kotipihassa pakkasta oli -7 astetta. Muutenhan talventulo ei meitä haittaa, mutta kesärenkaat ei tuntuneet enää kaikin paikoin ihan turvallisilta. 🙂

Kaiken kaikkiaan Harstadin reissu oli valtavan hieno ja antoisa. Muutamalla sanalla voi kommentoida myös SM-kisojen väliin jääntiä. Tottakai harmittaa, että SM-kisat jäi väliin. Niiden oli tarkoitus olla yhdet kauden pääkisoista tänä vuonna. Tähän ikään on kuitenkin urheilijana ymmärtäny, että ihan aina ei kannata hakata päätään seinään. Kuulimme hyvissä ajoin ennen Hyvinkään kisoja, että siellä ei kilpailla XCM:n SM-kisoissa vaan enemmänkin ”enduromaratonin” SM-titteleistä. Sellaisella radalla, jolla Hyvinkäällä ajettiin, on hyvin vähän tekemistä maratonajon (XCM) kanssa. Koska me tykätään nimenomaan maratonajosta, eikä rataan pysty itse mitenkään vaikuttamaan, voi itse vain äänestää jaloillaan. Mitä sitä lähteä turhaan pahoittamaan mieltään 1000km päähän, kun voi lähteä nauttimaan maastopyöräilystä oikeasti hienoissa kisoissa. 🙂

Meidän osalta maastopyöräilyn kisakausi on tältä vuodelta paketissa. Täällä meidän korkeudella alkaa kovasti jo haiskahtaa talvelta, ja hiihtokausikin alkaa jo lähestyä.

Finally.. Thanks to all the great people in Harstad Cykelklubb! It was a pleasure to visit HOW 2014! Keep up the good work! We´ll hope to meet you next year in Saariselkä MTB and HOW 2015! 🙂

 

Tiina&Reima

 

 

 

Comments are closed.

Proudly powered by WordPress | Theme: Baskerville 2 by Anders Noren.

Up ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: