Elämää ennen ja jälkeen Saariselkä MTB:n

Edellisestä kirjoituksesta on aikaa, en edes muista kuinka kauan. Hiljaisuus ei johdu siitä, etteikö oltaisi treenattu tai etteikö olisi ollut mitään kirjoitettavaa – päin vastoin. Kesä on ollut kiireinen, mutta samalla älyttömän antoista. Monen monta kertaa on ollut mielessä, että ”tämä oli niin mahtava juttu, että pitääpä kirjoittaa blogiin”. Kirjoittaminen on kuitenkin aina jäänyt, sillä yksi tärkeämpi asia on vallannut tosi suuren osan keskittymisestä..

Se tärkeämpi juttu on tietenkin ollut Saariselkä MTB Weekend, joka järjestettiin elo-syyskuun vaihteessa. Tämän vuoden olemme olleet tapahtuman järjestelyvastuussa, ja noin vuoden päivät on MTB:n järjestelyt kuuluneet arkipäiviimme. Alkuun järjestelyyn kuului sponsoroiden metsästämistä, markkinointia, tiedotusta ja lopulta ihan käytännön järjestelyä eli radan rakentamista, merkkaamista, lupien hakemista jne. Oikeasti tapahtuman järjestäjän muistilista on loputon. Sitä kun kesää talvea kisoissa kulkee, niin harvoin tulee mietittyä asiaa järjestäjän kannalta – ei näitä tapahtumia ihan tyhjästä nyhjästä! Omia talkootunteja Saariselkä MTB:n eteen en pysty enkä edes halua laskea. Niitä on paljon, mutta jokainen ollut sen vaivan arvoinen!

Kaikki alkaa siitä, että olemme molemmat liikkuneet Saariselällä vaippaikäisestä asti kävellen, juosten, suksin ja pyörällä. Saariselkä on ollut meille aina SE paikka, ja viimeinen tippa olisi se, kun 2008 asuimme vuoden Selällä. Viimeistään silloin alkoi ajatus pyörätapahtumasta herätä, reittikin olisi ollut tiedossa jo vuosia sitten, mutta vasta 2011 loppukesällä saimme yhdessä Keskusvaraamon kanssa koeluontoisen tapahtuman pystyyn. Siitä lähtien tapahtumaa on järjestetty, ja tänä kesänä Saariselän tuntureilla pyöräiltiin jo kolmatta kertaa.

Viimeiset viikot ennen Saariselkä MTB:tä oli aika kiireisiä. Tästä huolimatta pidimme huolen siitä, että treenit tehtiin suunnitelmien mukaan. Yleensä päiväjärjestys meni tähän tyyliin: herätys klo 7.00, aamutreeni 8.30-10.30, iltatreeni 17.00-19.00 ja kaikki muu aika tapahtuman järjestelyjä. Iltaisin ei tarvinnut paljon unta odotella. 🙂 Vasta viimeisinä päivinä alkoi paine pään sisällä kasvaa; kaikki palikat oli kyllä käsissä, mutta se miten palikat saadaan osumaan kohdilleen jännitikin enemmän. Loppujen lopuksi kaikki meni hyvin, vaikka Tiina joutui kesken maratonin kisapäivän lähtemään itse Ivaloon ensiapuun (älkää kysykö… :)). Ihmiset tykkäsi, ja Saariselän maisemat ja radat saivat ansaittua kiitosta. Ainoa mikä viikonlopulta jäi harmittamaan oli se, että itse ei päästy tuntureista ja mielettömän hienosta säästä nauttimaan.

Viimeistään tämän vuoden hienosta tapahtumasta saammamme positiivisen palautteen perusteella voi todeta, että Saariselkä MTB on tullut jäädäkseen. Ja voi että se tuntuu hienolta! Yhteinen unelmamme tuotteesta nimeltä Saariselkä MTB on nyt lähempänä kuin koskaan!

Ja takaisin aikaan ennen tapahtumaa…

Ennen tapahtumaa ehdimme itse viettää viikon leirin Kilpisjärvellä ja käydä sieltä rajan toisella puolella Skibotnissa ajamassa Lavkarittet -maastopyöräilymaratonin. Lavkarittetin reitti on hieno ja rankka, ja tapahtuma on muutenkin hyvin järjestetty kuten norjalaisilta kisajärjestäjiltä voi odottaakin. Ajo maistui ihan mukavasti ja siitä tuloksena oli Tiinan ikäluokkavoitto ja kolmas sija naisten elitessä.

Tapahtuman jälkeenkin treenit ovat maistuneet oikein mukavasti. Dagen efter -lenkiksi kävimme maanantaina pitkän, ihanan ja aurinkoisen pyörälenkin tunturissa. Nyt olemme siirtyneet jo takaisin Rovaniemelle, ja päässeet jonkinlaiseen normaaliin arkirytmiin. Syksyn ja talven suunnitelmat on vielä jonkin verran auki, ja niistä varmaan jotain selviää jo ensi viikon aikana. Ennen talvea on kuitenkin vielä aikaa tehdä kovia treenejä ja nauttia aurinkoisista syyssäistä!

Näillä miettein kohti syksyä,

Tiina&Reima

Comments are closed.

Proudly powered by WordPress | Theme: Baskerville 2 by Anders Noren.

Up ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: